tiistai 6. huhtikuuta 2010

Hakuna matata!

Mun kämppis tuli tännään! Aamulla seittemältä se huuteli ovelta "Hodi?"(Saako tulla sisään?) ja mää huusin "Karibu!"(Tervetuloa!), sitte mumisin vaan "Good morning" ja käänsin kylkeä. Mietin pittääkö se mua tympeänä, ku en esittäyvy enkä mittään, mutta aattelin vaan, että mää haluan nyt nukkua. Kyllähän tässä kerkiää seuraavat neljä kuukautta jutella. Se oli aivan mukava. En oo jutellu sen kanssa vieläkään paljoa muuta ku vaihtanu kuulumisia swahiliksi, mikä tarkottaa lähinnä sitä, että kysytään toisiltamme onko kaikki ok ja vastataan, että on. Se tuli iltapäivällä tänne jonkun pojan kanssa. Sanoi, että se on sen veli, mutta en tiiä oliko oikiasti, ku nämä sannoo kaikkia veljiksi ja siskoiksi. Oli niin omituista olla täällä, kun yhtäkkiä kaks tuiki tuntematonta ihmistä on minun kotona ja ollaan kaikki yhessä ainoassa huoneessa ja ne puhhuu kieltä, josta en ymmärrä juuri mittään. Lähin Jatalle karkuun ja lähettiin sitten Andreakselle kylään.


Tämä on minun nykynen koti, kun kerran oon täällä jo muuttanu.



Oon unohtanu kertoa, että kun oltiin vaeltamassa siellä Lushotossa niin mentiin kylän läpi, josta albiinot on lähtösin. Emmanuel kerto, että siinä kylässä oli aikoinaan johtaja, joka pakotti sukulaiset naimisiin keskenään, jonka seurauksena synty albiinoja. Useat niistä albiinoista on sokeita tai muuten kehitysvammasia. Niitä näkyy täällä aina sillontällön ja olin kattonu, että ne useimmiten näyttää vähän kehitysvammasilta. Oli jännä saaha kuulla tuo tarina niien taustalla. Nykysin siellä kylässä asuu niitä enää hyvin vähän. Siellä vuorilla ihmiset pitää niitä aivan ihmisinä muiden joukossa, mutta muualla päin Tansaniaa tilanne on toinen. Täällä Darissa tilanne on pahin niien kannalta, kun täällä on noitatohtoreita, jotka lupaa tehä ties minkälaisia taikoja, jos niille tuo albiinon ihoa.

Nähtiin vaelluksella myös kammottava tilanne, kun mies pieksi kaks pikkupoikaa potkien ja kepillä hakaten. Käveltiin aivan häjissään ohi vaan ja jäätiin oottamaan meiän oppaita, kun ne jäivät puhumaan sen miehen kanssa. Ne pojat oli yrittäny varastaa vuohen siltä mieheltä, jonka vuoksi se rankasi niitä. Ne oli lapsia niin pääsivät suhteellisen vähällä pieksämisellä. Meille sanottiin alkuunsa, että jos joku tulee ryöstämään niin pittää huutaa "mwezi mwezi!"(varas varas!), mutta sittemmin saatiin tietää, että jos huutaa tuota niin se tarkottaa yleensä kuolemantuomion huutamista. Täällä ihmiset ottaa oikeudet omiin käsiinsä, ja jos varas saadaan kiinni se pieksetään hengiltä tai ainakin henkihieveriin. Sen vuoksi ollaan aateltu, että pittää opetella swahiliksi huutamaan jottain, että "jätä minut rauhaan!".

En oo myöskään kertonu, kun mun reppu rikottiin, kun mut yritettiin ryöstää. Puukolla vaan repäsivät taskun rikki, mutta tunsin sen samantien niin käännähin ja katoin ryöväriä suoraan silmiin. Pitelin repusta kiinni ja hyppäsin bussiin niin ei se kerenny ottaa mitään. Samassa tilanteessa Ragnhildiltä varastettiin repusta rahhaa. Tämä tapahtu bussiasemalla Mwengessä täällä Darissa, kun tultiin Bagamoyosta. Bussiasemat ja markkina-alueet ovat pahimpia paikkoja varastelun kannalta. Ei niissä hätää oo, kun pitää vaan tavaroistaan huolta, eikä ota kännykkää tai lompakkoa esille.

Fanny tullee huomenna! Mennään tyttöjen kanssa sitä satamaan vastaan puolen päivän aikaan. Se ei kestä olla Stone townissa, kun niillä ei oo tullu vettä niien asuntoon moneen päivään. Tännään se oli muuttanu pois siitä asunnosta ja huomenna hyppää laivaan. Se ei oo raukka päässy suihkuunkaan ties kuinka monneen päivään. Laitoin sille viestillä yhteystiedot hyvään ja turvalliseen majapaikkaan, mikä on täällä pohjois-Darissa niin ei oo kaukana kampukselta. Aijotaan tehä kaikkea kivaa sitten porukalla, että Fanny saa tutustua näihin kaikkiin muihinkin vaihtareihin.

Tänään piti alkaa luennot. PITI. Saana oli menny aamulla luennolle niin siellä oli ollu luennoitsija, mutta ei ainuttakaan muuta opiskelijaa niin eihän sitä voitu pitää. Iltapäivällä Saana meni toiselle luennolle niin siellä oli ollu luennoitsija ja muita opiskelijoitakin, mutta luennoitsija oli puoli tuntia säätäny äänentoistovehkeitä eikä ollu puhunu sanaakaan, jonka jälkeen opiskelijat olivat lähteneet pois ja niin sitten Saanakin. Jatta meni myös luennolle iltapäivällä, mutta siellä oli menny joku aivan toinen luento. Mun luennot pitäis alkaa torstaina. Saa nähä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti